SUSANNA ALAKOSKI: SIKALAT

Sikalat kuvaa suomalaisen siirtolaisperheen elämää Ruotsin Ystadissa 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Mustan huumorin sävyttämän, rankan mutta toiveikkaan tarinan päähenkilö ja kertoja on kahdeksanvuotias Leena, jonka perheelle muutto uuteen asuntoon uudessa kotimaassa on iso asia. Asuinalue on virallisesti nimeltään Fridhem (¿Rauhala¿), mutta pian lähinnä työläisperheiden ja siirtolaisten asuttamia vuokrataloja aletaan kutsua Sikaloiksi - sosiaalitoimistossa.

Moilasen perheen suuressa, uutuuttaan kiiltelevässä ja nykyaikaisessa asunnossa on kaikki ihmeelliseltä tuntuvat mukavuudet. Kylpyamme ja peilikaappi. Pesuallas ja kuivatuskaappi. Hanasta tulee kuumaa vettä. On sisävessa. Vähitellen onni murentuu, ja perhe voi yhä huonommin. Työttömyys, alkoholi ja henkinen tai fyysinen väkivalta alkavat hallita paitsi Leenan vanhempien myös hänen kahden parhaan kaverinsa Åsen ja Riittan perheiden elämää. Henkilöihinsä myötätuntoisesti ja lämpimästi suhtautuva, ahdistaviakin aineksia sisältävä romaani on pohjimmiltaan kuitenkin vapauttava kasvu- ja selviytymistarina.

Suomalaissyntyinen Susanna Alakoski sai esikoisromaanistaan August-palkinnon 2006, Ruotsin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon. Kirja sai ylistävät arviot, ja teoksen ensimmäinen painos myytiin loppuun kahdessa viikossa. Joulukuussa 2006 teosta oli Ruotsin kirjakauppojen myydyin romaani. Nyt myynnissä on viides painos, ja kirjasta on suunnitteilla myös elokuva.

Susanna Alakoski syntyi 1962 Vaasassa ja muutti pian perheensä kanssa Ruotsiin. Koulunsa hän kävi Skånessa. Nykyään sosionomin koulutuksen saanut kirjailija asuu perheineen Tukholmassa.

Suomentanut Katriina Savolainen

DENISE AFFONCO: ELOSSA KUOLEMAN KENTILLÄ

"Elää jatkuvassa nälässä ja nähdä 8-vuotiaan tyttärensä hitaasti kuolevan, voimatta antaa hänelle mitään - voiko suurempaa kidutusta olla?"

Kambodzan historian kolkoimmalla kaudella, punaisten khmerien hallinnon aikana vuosina 1975-1979, maassa luotiin pakkokeinoin utooppista agraariyhteiskuntaa. Rahasta luovuttiin, lähes kaikki sairaalat suljettiin, kaupunkilaiset pakkosiirrettiin viljelemään riisiä maaseudulle ja ihmisiä vainottiin ja surmattiin vähäisistäkin syistä. Neljässä vuodessa lähes kolmannes maan väestöstä menehtyi.

Phnom Penhissä kasvaneen Denise Affonçon yksityiskohtaisuudessaan järkyttävä mutta kertomistavaltaan tyynen toteava kuvaus punakhmerien terrorista perustuu hänen omiin kokemuksiinsa ja heti vainon jälkeen kirjoittamaansa todistajanlausuntoon. Rauhallinen elämä Phnom Penhissä päättyi yhdessä yössä, kun kaupunki tyhjennettiin ja myös Denise perheineen pakkosiirrettiin maaseudulle. Hänen miehensä, idealistinen kommunisti, katosi ja todennäköisesti teloitettiin. Denisen toinen lapsi kuoli nälkään epäinhimillisissä oloissa kolhoosilla, jolla kaikki lapset ikään katsomatta tekivät 12-tuntisia työpäiviä. Poika ja äiti selviytyivät ja saattoivat pakomatkan jälkeen jatkaa elämäänsä Ranskassa.

Affonço kuvaa erityisellä tarkkuudella sitä, millaisia keinoja punaisten khmerien Angkar-hallinto käytti tukahduttaakseen perheinstituution ja manipuloidakseen ihmisen kyvyn tuntea inhimillisiä tunteita jopa läheisiään kohtaan. Perheet hajotettiin, ja uusi yhteiskuntajärjestys vakoilujärjestelmineen syöpyi nopeasti kaikkialle. Ulkomaailma sulki silmänsä. "Miten punaiset khmerit onnistuivat uskottelemaan, että heidän maansa oli paratiisi, jossa ihmiset elivät onnellisina?" Affonço pohtii kirjassaan.

Kohdattuaan ihmisiä, jotka edelleen vuosikymmeniä myöhemmin väittivät punakhmerien vainoa myytiksi, Affonço päätti kirjoittaa. Kirja ilmestyi Ranskassa vuonna 2005 ja sitä myytiin nopeasti yli 50 000 kappaletta. Osan kirjan tuotosta Affonço lahjoittaa riippumattomalle punakhmerien terroria kartoittavalle tutkimuslaitokselle Documentation Center of Cambodialle (DC-Cam).

HERBJORG WASSMO:  SYNTI JA HÄPEÄ

12-vuotias Tora elää nuoruuttaan 1950-luvun Norjassa, pienessä kalastajakylässä Lofooteilla, missä ihminen ja hänen toimeentulonsa ovat luonnon armoilla, missä meri sanelee, milloin on työtä ja leipää, milloin ei.

Toimeentulohuolet eivät Toraa vielä paljon liikuta. Mutta häntä painaa ikioma raskas suru: hän on "saksalaispenska", hänen isänsä oli saksalainen sotilas, vihollinen. Ja sen vuoksi Torasta tuntuu, ettei hän kuulu kenellekään, että hänelle saa tehdä mitä tahansa - niin kuin sen mitä isäpuoli Henrik tekee joskus kun äidillä menee myöhään töissä.

LEENA LEHTOLAINEN: RIVO SATAKIELI

Kallio, Maria, Lulu Nightingale, Länsimies, Ilari, Sulonen, Tero, äänikirjat, rikoskirjallisuus, jännityskirjallisuus, poliisikirjallisuus, prostituutio, presidentinvaalit : Suomi : 2000-luku