Aina on polku eessä: Annukka Talvela kertoo elämästä bassolaulaja Martti Talvelan kanssa; lähdöistä, valoista ja varjoista.

 

 

Jos kuolema uinahtaa: Rex Stout

 

Yksityisetsiväjuttu, joka ei niin kovasti ollutkaan mieleiseni.

 

 

Järjen ja tunteen tarinoita: Lipunkantajat:  Enni Mustonen

 

Olen kuunnellut sarjan edelliset CD:t. Pari vielä jäljellä. Mieleistäni kuunneltavaa.

 

 

Anna Gavalda: Viiniä keittiössä

 

 

Olipa kerran nainen, jonka mies löysi toisen, ja nainen jäi yksin lasten kanssa, ja... ja Se tavallinen tarina? Kyllä. Anna Gavalda osuu jälleen kerran naulan kantaan. Höyhenenkevyesti ja lämpimästi hän kertoo siitä, kuinka jättäminen on joskus rohkeutta ja jääminen pelkuruutta - vai miten päin se oli?

 

 

Neljännen elämän kynnyksellä: Kyllikki Virolainen

 

 

Kyllikki ja Johannes Virolaisen avioliitto oli kuin unelman täyttymys: uusi mahdollisuus. Kun Johannes Virolainen menehtyi joulun alla 2000, häntä jäi suremaan jokseenkin koko Suomi.

 

 

Kyllikki Virolainen kertoo miehensä viimeisistä hetkistä ja ensimmäisestä suruvuodestaan. Hän puhuu yksinäisyydestä mutta myös rohkaisevista osanottokirjeistä ja lohduttavista sanoista. Menetyksen keskelläkin Kyllikkiä ovat kannatelleet Johanneksen olo ja elämänvoima.

 


 

 

 

Sotalapsi ei unohda: Jarmo Knuutila  Kari Levola

 

 

Suomalaisten lasten kuljettaminen Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan 1939 -44 on maailmanhistoriassn suurin lasten joukkosiirto. Noin 80 000 lasta joutui eroon vanhemmistaan vieraaseen maahan. Sekä lähtö etta paluu olivat raskaat.

 

 

Sodan jälkeen sotalapsista puhuminen oli arka aihe, johon liittyi syyllisyyttä ja häpeää. Moni sotalapsi pitää yhä vaikeita kokemuksiaan lukittuina muistin kätköihin.Muistaminen voi kuitenkin olla vaikuttava kokemus.

Sotalapsi ei unohda kertoo sotalapsioperaation historialliset taustat. Myös sotalasten omat muistot saavat äänen. Tekiät ovat valinneet kirjaan 17 sotalapsen tarinat.